Tabletit opiskelun tukena

Tabletit, älypuhelimet ja kannettavat tietokoneet mahdollistavat uudenlaisia tapoja oppia ja opettaa. Monissa lukioissa tietokoneet ovat jo arkipäivää, ja erilaiset tabletit ja älypuhelimet ovat niin ikään tulossa pikkuhiljaa osaksi oppilaitoksen arkea. 

Kuvataidelukiossa kokeiltiin, miten tabletit taipuvat fysiikan ja matematiikan opiskeluun. Mitä tableteilla voi tehdä? Millaista kaavojen laskeminen on erilaisilla ohjelmilla? Onko tableteista ylipäänsä hyötyä?

Matematiikan ja fysiikan opettaja Matti Sallinen kertoo videolla ajatuksiaan tabletin käytöstä. Myös opiskelijat Noora Vanhala, Aurora Solala, Inka Mattila, Venla Rantanen ja Mikko Nuutinen jakavat kokemuksiaan siitä, millaista oli käyttää tablettia kurssilla. Mikä oli hyvää? Missä vielä mättää? Entä mitä voisi tehdä jatkossa? 

Katso videoilta, mitä ajatuksia tabletit herättävät:

Matti Sallisen ajatuksia tabletin käytöstä. 

Opiskelijoidenkokemuksia tabletista.

Ilmiöpohjaisuus ja erilainen arviointi oppimisessa

Stadin e-kampuksessa kehitetään vahvasti ilmiöpohjaista opetusta ja opiskelua sekä kokonaisvaltaista arviointia. Ilmiöpohjaisuudessa lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt – eivät niinkään yksittäisen oppiaineiden asiat. Opiskeltavia ilmiöitä voivat olla esimerkiksi ihminen, kulttuuri ja taide tai vaikkapa yhteinen planeettamme. Näihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen ja tarkastellen ilmiöitä kokonaisina ja aidoissa konteksteissa. Opettajan kannalta ilmiöpohjaisuus luo entistä paremmat edellytykset pedagogisesti mielekkäiden menetelmien, kuten tutkivan oppimisen, ongelmakeskeisen oppimisen, projektioppimisen ja portfoliomenetelmän systemaattiselle käytölle.

Kokonaisvaltainen arviointi tukee entistä paremmin ilmiöiden kautta tapahtuvaa syvällistä oppimista. Arviointi on parhaimmillaan jatkuvaa, ja sen kohteena on usein pelkän lopputuloksen tai muodollisen osaamisen lisäksi arviointia esimerkiksi aktiivisuudesta, kehittymisestä ja itseohjautuvuudesta. Vertais- ja itsearviointi on luonnollinen osa arviointipakkia.

Keskiaikaista menoa Etu-Töölössä

Ilmiöopiskelua kokeiltiin Etu-Töölön lukiossa ensimmäistä kertaa laajassa mittakaavassa, kun kevään viimeinen opetusjakso toteutettiin ilmiöpohjaisesti. Ilmiöitä tutkittiin oppiainerajat ylittäen, ja jakson aikana opiskelijat tekivät muun muassa erilaisia projekteja, vierailuja ja verkkolehtiä. Sosiaalista mediaa ja teknologiaa käytettiin hyödyksi läpi jakson.

Yksi ilmiöjakson projekteista oli keskiaika. Projekti sitoi monia aineita yhteen, muun muassa musiikkia, ilmaisutaidetta, äidinkieltä ja kirjallisuutta, uskontoa, filosofiaa, historiaa ja kuvataidetta. Opiskelijat toteuttivat myös keskiaikaisen markkinatapahtuman, jossa esiteltiin jakson aikana tehtyjä projektitöitä ja erilaisia tuotoksia. Keskiaikateema huipentui juuri ennen kesälomille lähtöä esitettyyn, osittain itse sävellettyyn Robin Hood -musikaaliin.

 

Erkki Koskimäki loisti Robin Hoodina. Kuva: Siiri Räisänen

Kuinka arvioida, kun koeviikkoa ei ole?

Ilmiöjakso toteutettiin luontevasti ilman kokeita ja koeviikkoa. Arviointi tapahtui jakson aikana, ja opettajien lisäksi myös opiskelijat arvioivat toisiaan. Apulaisrehtori Saila Linkopuu kertoo, että koeviikottomuudesta on tullut paljon positiivista palautetta.

- Joidenkin mielestä on hyvä, että arviointi ei painotu vain yhteen päivään. He kokevat, että on reilumpaa, kun arviointiin saa vaikuttaa pitkin jaksoa erilaisilla näytöillä. Kurssityöt ovat voineet olla myös tavallista monipuolisempia kuin normaalisti, kuten projekteja, lehtiä, suullisia töitä, blogeja, esitelmiä, parikokeita, välikokeita, ryhmäkokeita, vertaisarviointeja, opponointeja ja portfolioita. Arvostelun monipuolistuminen toi joillekin motivaation tavoitella parempaa kurssiarvosanaa. Näin koepäivän suoritus ei painotu kurssiarvosanassa, eikä yhden työn epäonnistumisella, vaikkapa huonon päivän vuoksi, ole niin suurta painoarvoa kurssin arvosanassa.

Kun koeviikkoa ei ole, opiskelua joutuu suunnittelemaan hieman eri tavalla. Osalle se oli haastavaa.

- Kurssien töitä on osattava aikatauluttaa ja lukumäärällisesti näyttöjä sekä kurssitöitä on pitkin jaksoa enemmän, koska yksi laajempi kurssikoe on hajautettu useampiin pienempiin näyttöihin ja tehtäviin. Töitä opiskelun eteen on joutunut tekemään koko jakson ajan, ei vain koeviikolla, Linkopuu kertoo.

- Tämä on joidenkin mielestä tuntunut raskaalta ja stressaavalta, ja he ovat kaivanneet koeviikkoa takaisin. Tämä onkin asia, joka on selkeästi meillä kehittämisen kohteena ensi lukuvuonna.

Kokonaisuudessaan ilmiöjakso oli hyvä kokemus.

- Olemme tyytyväisiä, että lähdimme kokeilemaan ilmiöpohjaisuutta, Linkopuu vahvistaa.

Lukio-opetuksen kehittäminen tärkeää opiskelijoiden ja yhteiskunnankin vuoksi

- Vaikka jakson suunnittelu alkoi jo vuotta aikaisemmin, on pohjalla monien vuosien havainnot ja pohdinnat nykyisestä lukioelämästä ja sen kehittämisestä, Linkopuu kertoo.

- Viime aikoina on samoista asioista ollut paljon julkisuudessakin keskustelua. Työmme on kuitenkin loppujen lopuksi käytännöllistä, ja asioita on pakko lähteä toteuttamaan käytännössä, jotta työtä ja lukiota voi kehittää.

Ilmiöpohjainen oppiminen voi auttaa opiskelijoita pärjäämään entistä paremmin senkin jälkeen, kun lukioiden ovet ovat sulkeutuneet takana.

- Olemme saaneet arvokasta käytännön kokemusta jaksosta, ja sen pohjalta jatkamme kehitystyötä edelleen. Lukioelämä ei voi olla yksinäinen saareke keskellä yhteiskuntaa ja sen kehittymistä, Linkopuu muistuttaa. 

- Tarkoituksenamme ja päämääränämme on kuitenkin antaa opiskelijoille hyvän yleissivistyksen, valkolakin ja jatko-opintokelpoisuuden lisäksi tulevaisuuden ja työelämän taitoja, jotta meidän kaikista opiskelijoista tulee pärjääviä, taitavia ja innovatiivisia yhteiskunnan jäseniä.

Englannin kurssi verkossa

"Kimmoke tähän verkkokurssiin ei tullut vain olosuhteiden pakottamana. Olisinhan voinut vetää kurssin perinteisesti lukuisilla sijaisilla sekä itsenäisellä työllä, kuten ennenkin on tehty. Olin kuitenkin tänä syksynä mukana ilmiöpohjaisen verkkopedagogiikan koulutuksessa, joka mielestäni sopii erinomaisesti myös pitkän kielen kursseihin. Ilmiöpohjaisesta opiskelusta kuulin ensimmäisen kerran muutama vuosi sitten, enkä voinut kuvitellakaan, miten ihmeessä joku englannin kurssin esimerkiksi voisi vetää ilmiöpohjaisesti. Vaati pitkän kypsyttelyn sekä aivojen kangistuneiden kaavojen muutoksen, mutta yhtäkkiä tajusin, miten tämän pitäisi tehdä."

Yhtenäiskoulun lukiossa innostuttiin kehittämään verkko-opiskelua englannin kurssilla. Lue opettaja Krista Kindt-Sarojärven kokemuksia verkkokurssista, sähköisestä kokeesta sekä opetuksen onnistumisista ja haasteista.

Starat kaupungin yllä

Stadin stara on uusi peli, jossa mobiiliteknologia ja verkko on valjastettu palvelemaan pedagogisia tavoitteita. Kun aloimme suunnitella Staraa, lähtökohtana oli nimenomaan asettaa pedagogiikka etusijalle. Haluamme kokeilla, taipuuko teknologia palvelemaan oppimista. Pelaamalla Staraa testaamme myös, miten pelioppiminen istuu lukiolaisille. Tarkoituksena ei ole viihdyttää opiskelijoita, vaan luoda myös sisällöllisesti haastava opetuskokonaisuus. Stadin starassa tutkimme, miten peliin, joka toimii sosiaalisen median pelisäännöin, voidaan asettaa ennalta määriteltyjä tavoitteita. Sosiaalisen median ideanahan on luoda yhdessä yhteistä tietoisuutta.

Peli on osa lukiokurssia, jossa tutkitaan Helsinkiä eri näkökulmista; sen kaupunginosia, historiaa, yleensä ihmisten eloa kaupungissa. Peli pelataan kuuden lukion yhteisellä Korkeammalle ja syvemmälle -hankkeen kurssilla. Peli tulee kestämään yhden koulupäivän.  Kurssin aikana paneudumme yhdessä opiskelijoiden kanssa pelin rakentamiseen ja aihealueiden syventämiseen. Opiskelijat myös suunnittelevat itse tulevaisuuteen sijoittuvan pelin.

Kuva: Kalle Keinänen

 

Inspiraatio Afrikan tähdestä

Stadin starassa sovelletaan klassisten lautapelien ideaa. Siinä kuljetaan kuitenkin fyysisesti ympäri kaupunkia. Pelilauta on rakennettu verkkoon, jossa karttapohja toimii interaktiivisena pelialustana. Joukkueet kulkevat rastilta (kaupunginosasta) toiseen. Tavoitteena on löytää Stadin stara, joka on piilotettu johonkin kohteeseen. Jokaisella rastilla on oma tehtävä, joka tehdään tai dokumentoidaan mukana kulkevilla iPadeilla online-tilassa pelialustalle. Tehtävät ovat toiminnallisia, tiedollisia tai taiteellisia, osa filosofisiakin. Tai näitä kaikkia yhdessä.

Joukkueet saavat palkkioiksi jalokiviä  – tai jos huonosti käy, rosvot saattavat vaikeuttaa matkantekoa. Voittajajoukkue on se, joka löytää Stadin staran. Jossakin vaiheessa, jossakin päin kaupunkia, muilla joukkueilla on mahdollisuus saalistaa hevosenkenkä ja päästä mukaan haastamaan voittajat finaalissa. Pelissä on yllättäviä käänteitä, nopeutta ja nokkeluutta vaativia yllätysmomentteja. Stara on sekoitus Afrikan tähteä, Amazing raceiä, kaupunkisuunnistusta ja liveroolipeliä koottuna vuorovaikutteiselle alustalle. Me opettajat seuraamme pelin kulkua virtuaalisesti omilta tietokoneiltamme, arvioimme vastauksia, jaamme jalokiviä tai ilmestymme rosvoina piiskaamaan pelaajia entistä parempiin suorituksiin.

Syksyn pelin teema on Helsingin historia. Starassa opitaan kokemuksellisesti ja toiminnallisesti. Ilmiönä ovat ihmisten jättämät jäljet kaupunkiin. Menneisyyttä, kaupungin rakentumista ja erilaistumista tutkitaan niin mikro- kuin makrotasollakin.

Kirjoittajat: Jari Aalto, Riku Alkio, Aija Viita

Tervetuloa seuraamaan Stadin e-kampuksen uutta blogia!

”Viimeisimmät reseptit” kertoo Stadin e-kampuksen kehittämisen askelista ja kiinnostavista yksityiskohdista matkan varrelta. Millaisia aineksia keitoksessa jalostuu tällä hetkellä, millaisilla resepteillä saadaan onnistunut lopputulos?

Mikä Stadin e-kampus?

Lyhyesti sanottuna Stadin e-kampus on Helsinkiin rakentuva uusi ja innovatiivinen verkkolukion ja verkkoammattiopiston toimintakonsepti. Stadin e-kampuksella edistetään oppimis- ja opiskelukulttuurin muutosta ja kehitetään pedagogiikkaa sekä verkko-opiskeluympäristöä. Se perustuu kokonaisvaltaiseen, ilmiöpohjaiseen oppimiseen ja sen tavoitteena on mahdollistaa opiskelijoille monipuolisia, autenttisia ja yksilöllisiä tapoja opiskella. Stadin e-kampuksessa on siis kyse tulevaisuuden hyvästä oppimisesta, johon tietoteknologia antaa mahdollisuudet.

Blogissa tullaan esittelemään Stadin e-kampuksessa mukana olevia henkilöitä, erilaisia tapahtumia ja kehitettyjä innovaatioita. Toivon mukaan tekstit tarjoavat lukijalleen uutta tietoa ja uusia ideoita. Syvemmälle Stadin e-kampuksessa pääsee sukeltamaan oikeassa palkissa olevien linkkien kautta.